Hotelli Tulagi

Historiallista fiktiota Tyyneltä mereltä

Arviot

Helsingin Sanomat arvioi kirjan Runebergin päivänä 2015:

[…]  Ilmataisteluista kiinnostuneet saavat Hietalan romaanista paljonkin irti, vaikkeivat piittaisikaan Khaijamin säkeistä tai oudoista varjoista, joita päähenkilö Jack näkee valokuvissa joidenkin henkilöiden takana. Hietala kehittelee romaaniinsa henkimaailman aavisteluja ja yhteyksiä kuoleman rajan yli.

Hotelli Tulagin kerronta on sinänsä tavanomaista, suoraviivaista realismia, suomennoksessa huolellista käännösromaanin kieltä.

Juuri siksi äkkihypyt onnen hetkistä pettymyksiin ja henkimaailmaan toimivat.

Monensorttiset itseään ja naistaan etsivän miehen tarinat ovat tuttuja Suomen kirjallisuudesta. Tämä taistelulentäjän sodan, kriisien ja rakkauden kuvaus mahtuu joukkoon. Tyynen meren sota ja Salomonsaaret ovat meikäläiselle etsijälle uusi näyttämö.

***

Suomalaisissa blogeissa on ilmestynyt lukuisia arvioita, tässä muutama esimerkki:

[…] Hotelli Tulagin kerronta hyppii aikatasolta toiselle. Alkutilanteessa Jack on jo hotellinomistaja, joten lukija tietää hänen selviävän sodasta. Selvää on myös hänen parhaan ystävänsä raaka kuolema. Heikki Hietala onnistuu silti pitämään lukijan otteessaan; jännitettäviä ihmiskohtaloita kirjan sivuilla riittää, vaikka päähenkilöiden tilanne onkin etukäteen tiedossa. Hietala vie lukijaa vuoron perään hävittäjän ohjaamoon keskelle taistelua japanilaisia vastaan ja taas Jackin lapsuuden maisemiin. Jotenkin Hietala onnistuu jopa kirjoittamaan rakkaudesta tuoreilla sanoilla. Kliseisyys ei nosta nolostuksen hikeä niskaan, vaan sydänalassa kutittelee mukavasti rakkauden ensihetkiä seuratessa. Edes runsaat sotakohtaukset eivät pääse pitkästyttämään alaan vihkiytymätöntä lukijaa. Tekstiä on tosiaan hiottu viimeiseen asti!

Bibbidi Bobbidi Book -blogi

[…] Pidin tästä kirjasta kovasti. Hietala on onnistunut luomaan liudan todentuntuisia henkilöitä ja kuvaamaan toisen maailmansodan jälkeistä elämää eksoottisessa ympäristössä hämmästyttävän todentuntuisesti. Lukeminen oli vaivatonta, vaikka pelkäsinkin että sota-ajan sanasto – etenkin lentämiseen liittyvä – olisi minulle haastavaa. Jos minulla olisi ylimääräistä rahaa ja voimassa olevat passit koko perheelle (enkä pelkäisi lentämistä), lähtisin vierailemaan Hotelli Tulagissa mitä pikimmin.[…]

Kirjojen keskellä -blogi

[…] Kokonaisuutena pidin Tulagi Hotelista kovasti. tarina vei mukanaan, aiheet olivat kiinnostavia, henkilöt tulivat lähelle ja sotatarina jäi hyvin mieleeni. Lisäksi tämä oli rankoistakin aiheista huolimatta sopivan romanttinen ja kevyt kesäkirja. Eksotiikkaa, syvällisyyttä ja kevyempää viihdemäisyyttä samassa paketissa. Lisäksi ihailen kovasti kirjailijan tekemää taustatyötä. Yksityiskohdat vaikuttivat olevan niin paikallaan, että taustatyö on varmasti vienyt aikaa! Tällä kirjalla saan maailmanvalloituksessani ruksattua myös Salomonsaaret. Harva kirja taitaa asettua noihin maisemiin 🙂 […].

Luettua-blogi

[…] Hietalan kirjoittama tarina muistuttaa minua Hollywood-elokuvista. Jackin tarina etenee kuin suurelle yleisölle kirjoitettu filmi tunteisiin käyvine kohtauksineen höystettynä sopivalla määrällä toimintaa. Oli itse asiassa todella mukavaa lukea kirjaa, joka vei mukanaan samalla tavalla kuin elokuva. Tulagi Hotelia on helppo kuvailla visuaalisesti kauniiksi kirjaksi, sillä se piirtää lukijan eteen näkymiä niin maaseudulta kuin Salomon saariltakin. Tarina myös etenee ikään kuin kohtauksittain käyttäen tehostekeinoina esimerkiksi takaumia ja vaihtuvaa kertojaa.  Joskus vain on mukavaa lukea teosta, jossa tapahtuu hyviä asioita ja niitä asioita käsitellään sopivan suurella kerronnalla.[…]

Kujerruksia-blogi

[…] Hyvää Hotelli Tulagissa on oikeastaan kaikki. Jack on sympaattinen hahmo, jonka maailmaan on helppo sujahtaa mukaan. Pidin myös muista hahmoista, hämmästyttävää kyllä mutta kukaan ei ollut ärsyttävä. Hahmot ovat keskenään hyvinkin erilaisia mutta kaikki uskottavia. Heihin myös tutustutaan paremmin kuin pintaraapaisulla, mikä tietysti tuo syvyyttä sekä heihin että tarinaan. Mielestäni kirja on hyvin tasapainoinen kokonaisuus. Jackin lapsuus- ja nuoruusaika, sotakokemukset ja nykyhetki vuorottelevat sujuvasti. Tapahtumapaikat ovat nekin todella vaihtelevia eri puolilla maailmaa. Tässä tapauksessa hahmojen ja paikkojen moninaisuus on etu, sillä mikään ei ylikorostu vaan kaikki limittyy yhteen ja tuntuu kuuluvan tarinaan.

Hemulin kirjahylly -blogi

[…] Tarina soljuu eteenpäin elokuvan tavoin, jota rytmittävät lapsuuskodin muistot, toisen maailmansodan taistelut ja rauhan hetket hotellisaarella. Jackin elämänvaiheet kerrotaan tunteisiin käyvästi ja maisemakuvaus saa maisemat piirtymään verkkokalvoille. Tarina ei ole pelkästään sotatarina, vaikka sotakuvauksia on paljon. Tarinasta löytyy myös rakkautta, ei niin että sivuilta valuisi hunajaa, mutta kuitenkin niin, että rakkaudennälkäinen saa nälkänsä tyydytettyä. Jos tämä kirja olisi elokuva, sen olisi ohjannut Clint Eastwood. Pääosien esittäjät saatte kaikki päättää itse.

Implisiittinen lukija -blogi

[…] Parasta lukemisessa on pääseminen toisenlaisiin maailmoihin. Ilman Hotelli Tulagia ei minunlaisenikaan pasifisti olisi voinut kurkistaa 40-luvun Tyyneenmereen. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on lukiessakin suotavaa, jopa kehittävää. Tulagi pisti minut vilkaisemaan kouluvuosilta loistavasti unohtunutta maailmankarttaa, ja nyt tiedän taas, missä ne Salomonsaaret sijaitsevat.

Aina joku kesken -blogi

[…] Hotelli Tulagi kertoo sodasta, miehistä, naisista, rakkaudesta, haaveista, runoista, henkisyydestä, taistelutoveruudesta, lentokoneista, tekniikasta, Tyynestämerestä. Turhat ” Suomi-kytkennät ” ovat karsittu romaanista minimiin. Kuluneen vuoden lukukokemus, epäilemättä. 5/5.

Juhani Vallin reviiri -blogi

[…]  Kun Hietalan kirjaa lukee, ei ihmettele lainkaan että Hietala on kirjoittanut romaaninsa ensin englanniksi. Kyseessä on näet maailmanluokan lukuromaani. En väitä, että kirja uppoaisi täysin omaan makuni enkä myöskään sano, etteikö romaanissa olisi omat heikkoutensa, mutta Hotelli Tulagi on kokonaisuutena niin hyvin toimiva, että se sopisi kansainväliseksi bestselleriksi: päähenkilö on amerikkalainen, tapahtumapaikkoina ovat hotelli Salomonsaarilla sekä takaumissa Yhdysvaltain keskilänsi ja toisen maailmansodan aikaiset taistelulennot Tyynellämerellä.

Lumiomena-blogi

[…] Sodan taiteellisessa kuvastossa on kuitenkin yksi tv-sarja, johon olen seuralaisena vahingossa uppoutunut: legendaarinen vuonna 2010 valmistunut HBOTyynenmeren taistelutoverit (The Pacific). Sarjan kerronnallinen tapa ja erinomainen amerikkalaisnäyttelijä James Badge Dale haavoittuvana ja surumielisenä Robert Leckienä jättivät muistijäljen, johon Hotelli Tulagin maisemat vähitellen pääsivät tarttumaan. Lukukokemus kasvoi ja lähentyi minua. Koska Tulagi on syvästi visuaalinen romaani ja Taistelutoverit kertoi samaa Tyynenmeren amerikkalaistarinaa, limittyivät näiden kahden raamit mielessäni toisiinsa. Kirjasta tuli minulle vähän enemmän totta, ja sen paikoin stereotyyppinenkin maailmankuva sekä yllätyksetön rakkaustarina asettuivat notkeammin uomiinsa.

Aina joku kesken -blogi

[…] Jackin vaiheiden rinnalla tulee kerrotuksi monen sotilastoverinkin kohtalo, osin sodanaikaisten takaumien kautta, osin taas henkilöiden vieraillessa Jackin hotellissa. Kokonaisuus toimii hyvin; siihen mahtuu sekä sopivasti lentämisen teknistä puolta että myös monia viisaita ajatuksia. Taistelukohtauksetkin ovat kiinnostavia ja hyvin kirjoitettuja, vauhti tuntuu lukiessakin. Pisteet myös siitä, että kirjan rakkaustarina-osuus ei etene sitä suorinta ja ennalta-arvattavinta tietä. Lopun lähestyessä en juuri uskaltanut arvailla, olisiko se onnellinen vai ei.

Satun luetut -blogi

***

Amazonissa kirjalla on yli sata englanninkielistä arviota – tässä käännökset kolmesta.

”Kirjoittaja on saanut koostettua osiensa summaa suuremman tarinan aineksista, jotka voisivat olla hyvinkin kliseisiä. Värikkäät hahmot ja mestarillisesti hallinnoitu aikajana lisäävät kirjan kiinnostavuutta. Kirjoittaja maalaa Tyynenmeren sotaa käyvästä hävittäjälaivueesta hyvin autenttisen kuvan, ja varsinkin ilmataistelukohtaukset ovat kiinnostavimpia lukemiani, oli kyse sitten faktasta tai fiktiosta.”

”Tässä hienossa kirjassa ei ole Hollywoodin glamouria tai itsetarkoituksellisia taistelukohtauksia. Kirjan ihmiset tuntuvat aidoilta, todellisilta ja tuntevilta, ja he asuvat maailmassa, jonka voi tuntea. Kaikki kirjan henkilöt ovat heikkouksistaan huolimatta äärimmäisen rakastettavia ja inhimillisiä, ja tarina itsessään ei jää mielestä, kun kirjan kerran lukee loppuun. Heikki Hietala on hieno kirjailija, ja odotan innostuneena hänen seuraavaa kirjaansa. Tämä on selkeästi viiden tähden kirja.”

”Pidin tästä kirjasta todella paljon. Luulin ensin, että se oli amerikkalaisen kirjoittama, koska kieli oli niin sujuvaa ja sopi tarinan aikaan ja paikkaan. Voitte kuvitella hämmästykseni, kun luin lopputekstit. Nähtyäni, että kyseessä on suomalainen kirjailija, olen entistäkin kiinnostuneempi hänen töistään. Tätä kirjaa lukiessaan tuntee todellakin olevansa itse lentokoneessa ja kirjan hahmojen keskellä. Loistava tarina, ja suosittelen sitä varsinkin kaikille entisille lentäjille ja maahenkilöstön jäsenille sekä heidän perheenjäsenilleen, koska näin hekin näkevät mitä lentäjät joutuivat käymään läpi henkisesti.”

Loading

8 Comments

  1. Luin kirjan ja mielestäni siinä oli ainekset menestysromaaniin…kuvittelen sen olleen kirjailijan tavoite.

    Kaikki tekniset yksityiskohdat olivat kohdallaan. Kiitettävää yksityiskohtien hallintaa. Taustatyö on tehty huolella, siitä iso kiitos.

    En vain oikein osannut mieltää onko tämä sotaromaani vai henkilökohtaisen kasvun romaani? Ajatukset olivat kovin syviä 30-vuotiaalle, samoin ihmissuhdekuviot. Romaani parani loppua kohden mutta mutta selkeä kliimaksi jäi puuttumaan. Sitä kautta teema…..onko se sodasta selviytyminen vai ylipäätään elämästä selviytyminen?

    • Heikki Hietala

      4 lokakuun, 2016 at 6:17 pm

      Hei Jarmo ja kiitos kommentistasi! Olet ensimmäinen tämän kanavan kautta arvionsa jättänyt lukija.

      Olen iloinen, että tunsit kirjan olevan vankkaa työtä. Käytin taustoittamiseen kymmenisen vuotta, materiaalia kertyi kymmeniä kirjoja ja tuhansia tulosteita. Itsekin pidän enemmän kirjoista, joissa lukija saa sellaisen tunteen että tekstiin voi luottaa.

      Mitä tulee tähän keskeiseen teemaan, niin siitä taitaa olla yhtä monta tulkintaa kuin on lukijoitakin. Minä sain oikeastaan lukea kirjan uudelleen Seppo Raudaskosken käännöksenä, se tuntui aika raikkaalta lukukokemukselta, ja samalla pääsin minäkin miettimään keskeistä teemaa. Minulle se on aina ollut ihmisen selviytyminen kaikkea todennäköisyyttä vastaan; Amazonin arvioissa joku painottaa henkistä selviytymistä, joku toinen seikkailutarinaa, ja joku kolmas historiallista suurta kuvaa. Itse asiassa arvioissa on mukana yksi aito Tyynenmeren sodan veteraani, jonka mukaan kirja ”vei hänet takaisin sinne”. Voidaan siis sanoa, että muistotkin voivat olla se keskeinen asia

      Kaikki palaute on minusta suunnattoman arvokasta sen pitkän matkan jälkeen, jonka kirjan kanssa tein, ja tällainen palaute varsinkin, jossa näkyvät kirjan herättämät ajatukset.

      Hyvää syksyä ja kiitokset vielä!

      Heikki

      • Hei!

        Huomasin vastauksen vasta nyt… kirjoitin lisäkommentin.

        Minusta sinun pitää ehdottomasti jatkaa kirjoittamista. Niin kuin sanoin, kaikki ainekset ovat olemassa mutta se jokin oli hieman hakusessa. Ihan kuin romaanissasi oleva pienoismalli jonka siiven kohtauskulma toimi sen yhden lennon ajan…vaikea sanoa mitä se on.

        Olen itse purjelentäjä, olin pari vuotta tuntiopettajana kadettikoulussa joten aihepiiri liippaa omia kiinnostuksen aiheita. Taustatyön huomaa 🙂

        Onko uutta romaania työn alla?

        Terv. Jarmo

        • Heikki Hietala

          4 lokakuun, 2016 at 6:51 pm

          Hei!

          Tämä onkin niin mielenkiintoinen asia kirjoittajan kannalta – kun teos on valmis ja maailmalla, kaikki lukijat näkevät tarinan omiin kokemuksiinsa peilaten ja tulkinnat ovat kaikki keskenään erilaisia. Varsinkin historiallinen fiktio vie aina tähän, kun näyttämöstä on olemassa jonkinlainen yhteisymmärrys: henkilöiden liikkeet tarinassa voi tulkita monin eri tavoin.

          Uusi romaani on työn alla, mutta varmaan taas pitkän kaavan mukaan eli sen kanssa menee varmaan aikaa. Sen sijaan lokakuun Helsingin Kirjamessuille mennään novellikokoelman ”Viisto valo” kanssa, sen suomensi Jaakko Kankaanpää.

          Kiitos taas!

  2. Aiempaan kommenttiin lisäys….kirjoittajan kannattaisi ehdottomasti kirjoittaa uusi kirja. Hän osaa kirjoittaa. Ongelma on jossain muualla.

Vastaa

Your email address will not be published.

*

*

© 2024 Hotelli Tulagi

Theme by Anders NorenUp ↑