{"id":178,"date":"2016-09-08T11:27:29","date_gmt":"2016-09-08T11:27:29","guid":{"rendered":"http:\/\/www.tulagihotel.com\/thfi\/?p=178"},"modified":"2016-09-08T11:27:29","modified_gmt":"2016-09-08T11:27:29","slug":"ajatuksia-kirjoittamisesta-viiston-valon-julkaisun-lahetessa","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.tulagihotel.com\/thfi\/novellit\/ajatuksia-kirjoittamisesta-viiston-valon-julkaisun-lahetessa\/","title":{"rendered":"Ajatuksia kirjoittamisesta Viiston valon julkaisun l\u00e4hetess\u00e4"},"content":{"rendered":"

Sain kustantajaltani luettavaksi Viiston valon k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen. Jaakko Kankaanp\u00e4\u00e4 on tehnyt hyv\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 novellien parissa, aivan kuin Seppo Raudaskoski aikanaan Tulagin kanssa. Olen todella iloinen siit\u00e4, ett\u00e4 kustantajani<\/a> kunnioitti p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4ni olla k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 novelleja itse, vaan hankki niille juuri oikean k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4n. Kirjan niminovelli, Filtered Light<\/a>, sai suomeksi nimekseen Viisto valo, ja minusta se on todellakin hyv\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6s.<\/p>\n

Oli aika outoa lukea tarinoita suomeksi. Osa novelleista on jo liki 10 vuotta vanhoja, sill\u00e4 Huvilan kirjoitin 2008. Itse asiassa kun olin saanut Huvilan kirjoitettua, jonkinlainen pato aukesi, ja kirjoitin 16 novellia v\u00e4h\u00e4n yli puolessa vuodessa (yhteens\u00e4 sellaisia periaatteessa valmiita novelleja on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 liki 50). Oli kuin ne olisivat odotelleet oven takana ja heti kun sain sen auki, ne tulvehtivat mieleeni odottamaan kirjoittamista. Seassa oli scifi\u00e4, huumoria, tummaa tarinaa, jopa yritelm\u00e4\u00e4 kauhunovellin tyyliin. Ei siis ihme, ett\u00e4 Fingerpress<\/a>\u00a0hyv\u00e4ksyi ajatuksen laittaa kokoelman lis\u00e4nimeksi Assorted tales, v\u00e4h\u00e4n kuin p\u00e4hkin\u00e4sekoituspusseissa Assorted Nuts.<\/p>\n

Viiston valon niminovelli syntyi oikeastaan yhdell\u00e4 kertaa, heti kun sen alun vahva unikohtaus oli tullut mieleeni. Koko kirjoitusty\u00f6h\u00f6n tuntui menneen vain joitakin p\u00e4ivi\u00e4, vaikka ne p\u00e4iv\u00e4t tietenkin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n syist\u00e4 olivat ajallisesti varsin kaukana toisistaan. Tuntui ett\u00e4 yhdistelin siin\u00e4 omia lapsuudenkokemuksiani, muutamaa unta, ja\u00a070-luvun kotimaista poppia. Toivon kovasti, ett\u00e4 keitos on lukijoille mieleen, sill\u00e4 t\u00e4m\u00e4 novelli on minulle varsin t\u00e4rke\u00e4.<\/p>\n

<\/p>\n

Tulinpa sitten ajatelleeksi my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 on mukava, kun on tullut kirjoitettua sek\u00e4 romaani ett\u00e4 novelleja. Prosessina ne ovat varsin erilaisia ainakin minulla, mutta toisaalta, min\u00e4 en ole kovin tuottelias kirjoittaja, en ole p\u00e4\u00e4toiminen, ja minulla on se hyv\u00e4 tilanne ett\u00e4 voin kirjoittaa kaikessa rauhassa silloin, kun sattuu olemaan aikaa.<\/p>\n

\"Y\u00f6vartio<\/a>

Y\u00f6vartio (media: Creative Commons)<\/p><\/div>\n

Keskeinen ajatus, se kantava teema, on tietenkin molemmissa tarpeen. Tulagissa se oli Jackin hahmo; mit\u00e4\u00e4n muuta kouriintuntuvaa ideaa minulla ei ollut kun sit\u00e4 aloin kirjoittaa, ei varsinkaan mit\u00e4\u00e4n kattavaa draaman kaarta. Onnekseni sain sen juonenkin luotua Jackin ymp\u00e4rille, mutta joskus tuntui kyll\u00e4 kuin olisin kirjoittanut novellikokoelmaa h\u00e4nest\u00e4. Sellaisena se ei olisi toiminut. Jotenkin romaanin kirjoittaminen on v\u00e4h\u00e4n kuin Rembrandtin ty\u00f6 Y\u00f6vartio-maalauksen<\/a> kanssa: loputtomasti yksityiskohtia, pieni\u00e4 merkityksellisi\u00e4 elementtej\u00e4 siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 – valo osuu n\u00e4ihin hahmoihin ja nuo ovat pimennossa, n\u00e4iden aseet ovat esill\u00e4, ja noiden eiv\u00e4t… maalausta ei koskaan saa kokonaan avattua. Tilaa on temmelt\u00e4\u00e4, englanninkieisess\u00e4 Tulagissakin on 140 000 sanaa ja lukuja kaksikymment\u00e4viisi. Jos jokin idea ei satu mahtumaan k\u00e4sill\u00e4 olevaan lukuun, niin se ei haittaa, ehk\u00e4 se sopii sitten tuonnemmaksi.<\/p>\n

\"Monet<\/a>

Monet – Auringonnousu (media: Creative Commons)<\/p><\/div>\n

Novelleissa taas tilaa on niin paljon v\u00e4hemm\u00e4n, ett\u00e4 tarina on kerrottava\u00a0kuin impressionistinen maalari vangitsee auringonnousun hetken. Oheisessa maalauksessa Claude Monet on saanut tallennettua juuri sen valon, joka vasta her\u00e4\u00e4 eik\u00e4 sill\u00e4 viel\u00e4 ole voimaa. Novellin\u00a0idean pit\u00e4\u00e4 olla kapea, mutta kantava, jotta sen saa kattavasti kerrottua siin\u00e4\u00a0kahden, kolmen tuhannen sanan tilassa, jonka se useimmiten saa. Itse asiassa novelleistani 80% on pituudeltaan 1 500 – 3 000 sanaa. Vain Y\u00f6n urut menee siit\u00e4 yli, mutta katsoin sen liki kahdeksan tuhatta sanaa perustelluksi sill\u00e4, ett\u00e4 se on muodoltaan klassinen englantilainen kauhutarina.<\/p>\n

Minulla on ollut jo kolmisen vuotta ty\u00f6n alla scifitarina, jossa on nyt 29 000 sanaa, mutta pid\u00e4n sit\u00e4 edelleen muodoltaan novellina. Olen yritt\u00e4nyt ratkaista, haluanko siit\u00e4 novellin, pienoisromaanin vai t\u00e4yspitk\u00e4n romaanin. Olen joutunut kysym\u00e4\u00e4n betalukijoiltani t\u00e4t\u00e4 asiaa mutta vastauksissa ei ole mit\u00e4\u00e4n linjaa, joidenkin mielest\u00e4 se olisi nyt jo hyv\u00e4, toiset sanovat ett\u00e4 tee siit\u00e4 pienoisromaani (ja yksi sanoi ett\u00e4 koko ajatus on kuolleena syntynyt). Koska konsensusta ei ole, niin taidan antaa sen olla omalla t\u00e4htienv\u00e4lisell\u00e4 matkallaan viel\u00e4 kaikessa rauhassa ja katson mit\u00e4 siit\u00e4 tulee, niin syntyi Tulagikin aikanaan.<\/p>\n

Itse asiassa kirjoittaessani novellia pohdin aika tarkkaan sit\u00e4, kuinka paljon sit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 tiivist\u00e4\u00e4, ett\u00e4 se tuntuu napakalta, mutta ei kuiviin puristetulta. Aina on mieless\u00e4 my\u00f6s Stephen Kingin ohje: toisen lukukierroksen j\u00e4lkeen tarinasta pit\u00e4\u00e4 olla poistettuna 10% sanoista ja kaikki adverbit. Novelliin ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tule niin helposti jaariteltua\u00a0kuin romaaniin, koska sanam\u00e4\u00e4r\u00e4 on aina mieless\u00e4. \u00a0Hyv\u00e4 esimerkki t\u00e4st\u00e4 on novelli Forssa, joka pohjautuu t\u00e4ysin tositapahtumaan. Kirjoitusty\u00f6n aikana pyrin koko ajan pit\u00e4m\u00e4\u00e4n esill\u00e4 sen, kuinka v\u00e4hill\u00e4 sanoilla saan kerrottua koko \u00f6isen kohtaamisen niin, ett\u00e4 lukija saa saman surrealistisen tunteen kuin min\u00e4 koin sin\u00e4 y\u00f6n\u00e4. Niinp\u00e4 siit\u00e4 tuli varsin lyhyt, mutta siit\u00e4 on pidetty.<\/p>\n

Oma lukunsa ovat sitten nuo flash fiction -tapaukset, alle 500 sanaan puristetut novellit. N\u00e4it\u00e4 on mukana kolme, ja niist\u00e4 Lordi Stantonin rykmentti voitti Flash500-palkinnon Englannissa syksyll\u00e4 2010. T\u00e4m\u00e4n mittainen novelli on todella mielenkiintoinen kirjoitettava. Ymp\u00e4rist\u00f6n luomiseen ei ole paljoa aikaa, se on luotava muutamalla sanalla. Kuvailu j\u00e4\u00e4 minimiin, kaiken on tultava esiin tapahtumien kautta. Dialogin paino on entist\u00e4kin suurempi, ja sen on viet\u00e4v\u00e4 tarinaa tavallista novellia selvemmin. Mieleen tulee 40-luvun amerikkalaisen elokuvan poliisin lakoninen lause: ”Just the facts, ma’am.”<\/em><\/p>\n

Minusta novelli on pahasti aliarvostettu kirjallisuuden laji, enk\u00e4 nyt puhu itsest\u00e4ni. Novellin voi lukea lyhyess\u00e4 ajassa, mutta hyv\u00e4 novelli j\u00e4\u00e4 mieleen kuin romaani. Muistan tusinoittain Veikko Huovisen novellien teemoja, samoin kuin Asimovin, Bradburyn, Heinleinin, Lemin, ja Arthur C. Clarken scifitarinoita. Novelli on pieni kokonaisuus, mutta se saattaa kasvaa lukijan mieless\u00e4 suuriinkin mittoihin. Iltalukemisena se on mainio – ei tarvitse odottaa ett\u00e4 pitk\u00e4 romaanin luku p\u00e4\u00e4ttyy, vaan novellista saa alun, huipun ja lopun joskus jopa muutamassa sivussa. Novellikokoelmien suosio ei ole ollut kummoinen viime vuosina kuitenkaan, siksi j\u00e4\u00e4n kyll\u00e4 kiinnostuneena odottamaan, mink\u00e4laisen vastaanoton Viisto valo saa.<\/p>\n

\"Novellikokoelma<\/a>

Novellikokoelma Filtered Light<\/p><\/div>\n

Julkaisen kannen t\u00e4\u00e4ll\u00e4 heti, kun kustantaja toimittaa sellaisen minulle. Olen n\u00e4hnyt kuvaidean, ja se on minusta v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 hyv\u00e4 kuin tuo englanninkielisen painoksen kansikuva. Seuraa t\u00e4t\u00e4 palstaa.<\/p>\n

 <\/p>\n

<\/div>\n

<\/path><\/svg><\/i> \"Loading\"<\/p>\n

<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Sain kustantajaltani luettavaksi Viiston valon k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen. Jaakko Kankaanp\u00e4\u00e4 on tehnyt hyv\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 novellien parissa, aivan kuin Seppo Raudaskoski aikanaan Tulagin kanssa. Olen todella iloinen siit\u00e4, ett\u00e4 kustantajani kunnioitti p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4ni olla k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 novelleja itse, vaan hankki niille juuri oikean k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4n. Kirjan niminovelli, Filtered Light, sai suomeksi nimekseen Viisto valo, ja minusta se on todellakin hyv\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6s. […]<\/p>\n

<\/div>\n

<\/path><\/svg><\/i> \"Loading\"<\/p>\n

<\/div>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","enabled":false},"version":2}},"categories":[13,14],"tags":[],"class_list":["post-178","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-novellit","category-sitruuna-kustannus","post-preview"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p6vaST-2S","_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.tulagihotel.com\/thfi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/178","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.tulagihotel.com\/thfi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.tulagihotel.com\/thfi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.tulagihotel.com\/thfi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.tulagihotel.com\/thfi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=178"}],"version-history":[{"count":8,"href":"http:\/\/www.tulagihotel.com\/thfi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/178\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":190,"href":"http:\/\/www.tulagihotel.com\/thfi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/178\/revisions\/190"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.tulagihotel.com\/thfi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=178"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.tulagihotel.com\/thfi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=178"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.tulagihotel.com\/thfi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=178"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}